Iskelmä-olut on syntynyt Servaalin, Iskelmäradion ja Olvin yhteistyönä. Koska tämä luultavasti on sama kuin normi Olvi III niin arvioin sen tässä blogissani.
Olut tulee 4,5-prosentin vahvuisena puolen litran tölkissä. Väri on kauniin kullankeltainen, valkoinen vaahto häviää melko nopeasti, hiilihappoa tuntuu olevan runsaasti. Tuoksua hallitsee melko tyypilliseen suomalaislagereiden tapaan metallinen maltaisuus. Lisäksi Olville tyypillisesti tuoksussa on pehmeää makeutta, aivan kuin oluessa olisi käytetty maissia - no, tuoteseloste mainitsee ohratärkkelyksen, joka saattaa olla tuon makeuden lähde. Suuntuntuma on keskinkertaisen happoinen. Tuoksun tapaan makua hallitsee metallisia vivahteita saanut maltaisuus. Jälkimaku on lyhyt ja olut jättää suuhun vienon makeahkon maltaisuuden. Aivan kuin Iskelmäradio, tämä solahtaa nopeasti jättämättä mitään suurempia elämyksiä nauttijalleen. Iskelmäolutta voi kuitenkin suositella jääkaappikylmänä saunaolueksi ja ehkäpä vaikka grillimakkaran kera.
Tuoksu: 3/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 4/10
Suuntuntu: 2/5
Yleisarvio: 8/20
Yhteensä: 1.9
maanantaina, elokuuta 25, 2008
sunnuntai, elokuuta 03, 2008
Kesäkiertuetarinaa osa 1
Tapanani on kiertää kesälomalla julkisia kulkuneuvoja käyttäen rinkka selässä Eurooppaa ja tämäkään kesä ei tehnyt poikkeusta. Tavoitteena on aina vierailla ainakin yhdessä uudessa maassa ja tällä kertaa tuo maa oli Romania. Tsekissä aiempi kokemus rajoittui Prahaan ja Slovakiassa Bratislavaan, joissa molemmissa tuli käytyä lyhyesti 2000-luvun alkupuolella.
Matkan suunnittelu alkoi oikeastaan siitä, että Ratebeerin vuosittainen kesätapaaminen oli tänä vuonna Plzenissä kesäkuun viimeisenä viikonloppuna. Tämä olikin luonnollista yhdistää kesälomareissuun, koska RBESG:ssä oli mahdollista nauttia runsaasta valikoimasta harvinaisia oluita sekä tavata paljon vanhoja tuttuja (olin RBESG:ssä Köpiksessä vuonna 2005 ja Göteborgissa 2006). Ostin Finnairin lennot niin, että meno oli Prahaan ja paluu vajaa kolme viikkoa myöhemmin Bukarestista - yllätyksekseni tällainen paluu eri kaupungista -lippu ei ollut merkittävästi normaalia kalliimpi.
Prahassa aikaa oli vain yksi iltapäivä ja ilta. Eli aika oli käytettävä tehokkaasti hyväksi: kävin reittamassa Novometsky Pivovarin kaksi olutta (tuttu paikka mutta ennen Ratebeer-aikaa, joten "uusia" oluita minulle) sekä Pivovarsky Dumin 8 olutta, joista oli mahdollista tilata näppärä sampleri-lautanen. Tämän jälkeen tapasin Perin (RB omhper), jonka kanssa lähdimme kiertämään lisää paikkoja. Pivovar Bašta oli pikkuruinen brewpub, jonka valikoimassa oli kolme keskinkertaista, mutta juotavaa omaa tuotetta. Seuraavaksi piipahdimme Zlý Časyn hämärässä kellaripubissa. Yllätyksekseni heillä oli kylmäkaapissa mm. Lammin Sahtia ja joitakin muitakin kovin outoja oluita (taisi olla mm. Saaremaan Tuulik) - ilmeisesti jonkun Suomi-matkaajan jäljiltä. Zlý Časyssa on jatkuvasti vaihtuvia harvinaisuuksia hanassa, tällä kertaa Chodovarin 11°, Kocourin vehnäolut ja Rychtar Kvasnice 12° (=kvasnice, suodattamaton olut, johon on lisätty hiivaa)! Tämän jälkeen suuntasimme U Klokočnikaan, joka on Kácovin "house tap" Prahassa. Tarjolla oli kolmea panimon olutta, mm. Kácovin suodattamattomia tuotteita. Käytännössä suomalaiselle oluet olivat "ilmaisia", tuopin hinta 15-20 korunaa (25 korunaa = 1 euro). Täältä suuntasimme Perin kanssa keskustaan, jossa on aloittanut uusi panimoravintola Pražský Most U Valsů - heidän ainoa oma oluensa oli varsin tavanomainen 12° lager. Tämän lisäksi hanassa oli ainakin Rohozecin tumma 12°. Ilta päättyi Pivovarsky Klubilla, jota voi varauksetta suositella. Klubilla tapasimme tanskalaiset Kimin ja Jesperin (molemmat RB:llä), joiden kanssa innostuimme maistamaan mm. paikan kaikki alkoholittomat oluet ... Klubin hanatuotteet olivat myös harvinaisuuksia, mm. Žatec Xantho ja Dum Stepan Klasicky Cesky Lezak.
Seuraavana päivänä edessä oli junamatkan Plzeniin. Matkaseurana vaimon lisäksi olivat edellä mainitut Per ja tanskalaiset. Plzenin ensimmäisen päivän ohjelmassa oli vierailu uudessa Purkmistrin panimoravintolassa, jonne pääsee bussilla keskustasta. Valikoimassa oli kuusi tuotetta, joista osa oikeinkin hyviä - laadukas tsekkipanimo! Tämän jälkeen vierailimme Pilsner Urquellista tutulla Plzensky Prazdroj -panimolla. Panimovierailun yhteydessä saa maistella maailman parasta pilseneriä: tammitynnyrissä lageroitua suodattamatonta Pilsner Urquell Kvasnicovýa. Melkein sama tuote on tarjolla Na Parkanussa Plzenissä, mutta se ei ole tammitynnyristä. Ratebeer-porukalla (noin 35 henkeä) oli normi panimokierroksen jälkeen kunnia vierailla panimon edustustilassa, jossa toimii pikkuruinen koepanimo. Saimme juotavaksemme Plzensky Prazdrojin suklaastouttia, ruisstouttia ja red alea, joita ei siis ole kaupallisesti saatavilla. Osa ryhmästä oli onnistunut samaaan myös suodattamatonta Gambrinusta (ei kaupallisesti saatavilla)! Seuraava kohde oli uusi brewpub Plzenissä Minipivovar Na Rychtářce, jolla on yksi oma olut: 11-asteinen Lotr. Piipahdimme myös Plachetnice-nimisessä pubissa joka on Krusovice-pubi, hanasta on tarjolla mm. Mušketýria suodattamattomana versiona! Sitten suuntasimme Uncle Paya’siin, joka taaseen oli Bernardin pubi (ja valikoimassa suodattamatonta Bernardia ...). Ilta jatkui illallisella Vinarna Hrozenissa, johon oli Ratebeer-porukkaa varten hankittu 12 kegiä harvinaisia tsekkipienpanimo-oluita. Seuraavana päivänä lähdimme omalla bussilla Rodinný pivovar U Rybičekin panimoravintolaan, joka sijaitsee Stříbron kaupungissa. Valikoimassa on viisi kohtuullista olutta. Täältä siirryimme Pivní Studio Modrý Abbé -nimiseen olutravintolaan Klatovyn kaupungissa. Siellä porukalle oli järjestetty hauska yhdeksän oluen sokkomaistelu. Pubin vakiovalikoimaan kuuluu Platanin ja Koutskán oluita sekä itsetehtyä maukasta PIVola-nimistä kaljaa (nefiltrované černé nealkopivo). Paikan www-sivut: http://modryabbe.wz.cz/ .Tämän jälkeen vuorossa oli taas uusi kylä ja uusi panimoravintola: Modrá Hvězda, jossa saimme tylyä palvelua ja kuutta talon olutta. Erikoisuus oli peräti 23° platon yhdeksänprosenttinen balttiportteri. Ilta päättyi Plzenin viimeiseen panimoravintolaan U Rytířeen, jolla on kaksi omaa (toisiaan muistuttavaa) olutta. Paikka on hiukan keskustan ulkopuolella, mutta helposti raitiovaunulla saavutettavissa. RBESG:n kolmas päivä oli omistettu perinteiselle Grand Tastingille, joka toimii nyyttikestiperiaatteella: jokainen tuo mukanaan hyviä ja/tai harvinaisia oluita, joita maistellaan kiivaalla tahdilla muiden kanssa jakaen. Yleensä RB:n "nyyttikesteissä" tapaa olla todella harvinaisia oluita - Good Beer Guide Praguen -kirjoittaja Evan Rail vieraili paikalla ja kirjoitti siitä omaan blogiinsa: http://www.praguemonitor.com/beer/2008/0...ring-2008/ (kuviin pääsi myös yours truly vihreässä Panimoravintola Beer Huntersin t-paidassa).
jatkuu ...
Matkan suunnittelu alkoi oikeastaan siitä, että Ratebeerin vuosittainen kesätapaaminen oli tänä vuonna Plzenissä kesäkuun viimeisenä viikonloppuna. Tämä olikin luonnollista yhdistää kesälomareissuun, koska RBESG:ssä oli mahdollista nauttia runsaasta valikoimasta harvinaisia oluita sekä tavata paljon vanhoja tuttuja (olin RBESG:ssä Köpiksessä vuonna 2005 ja Göteborgissa 2006). Ostin Finnairin lennot niin, että meno oli Prahaan ja paluu vajaa kolme viikkoa myöhemmin Bukarestista - yllätyksekseni tällainen paluu eri kaupungista -lippu ei ollut merkittävästi normaalia kalliimpi.
Prahassa aikaa oli vain yksi iltapäivä ja ilta. Eli aika oli käytettävä tehokkaasti hyväksi: kävin reittamassa Novometsky Pivovarin kaksi olutta (tuttu paikka mutta ennen Ratebeer-aikaa, joten "uusia" oluita minulle) sekä Pivovarsky Dumin 8 olutta, joista oli mahdollista tilata näppärä sampleri-lautanen. Tämän jälkeen tapasin Perin (RB omhper), jonka kanssa lähdimme kiertämään lisää paikkoja. Pivovar Bašta oli pikkuruinen brewpub, jonka valikoimassa oli kolme keskinkertaista, mutta juotavaa omaa tuotetta. Seuraavaksi piipahdimme Zlý Časyn hämärässä kellaripubissa. Yllätyksekseni heillä oli kylmäkaapissa mm. Lammin Sahtia ja joitakin muitakin kovin outoja oluita (taisi olla mm. Saaremaan Tuulik) - ilmeisesti jonkun Suomi-matkaajan jäljiltä. Zlý Časyssa on jatkuvasti vaihtuvia harvinaisuuksia hanassa, tällä kertaa Chodovarin 11°, Kocourin vehnäolut ja Rychtar Kvasnice 12° (=kvasnice, suodattamaton olut, johon on lisätty hiivaa)! Tämän jälkeen suuntasimme U Klokočnikaan, joka on Kácovin "house tap" Prahassa. Tarjolla oli kolmea panimon olutta, mm. Kácovin suodattamattomia tuotteita. Käytännössä suomalaiselle oluet olivat "ilmaisia", tuopin hinta 15-20 korunaa (25 korunaa = 1 euro). Täältä suuntasimme Perin kanssa keskustaan, jossa on aloittanut uusi panimoravintola Pražský Most U Valsů - heidän ainoa oma oluensa oli varsin tavanomainen 12° lager. Tämän lisäksi hanassa oli ainakin Rohozecin tumma 12°. Ilta päättyi Pivovarsky Klubilla, jota voi varauksetta suositella. Klubilla tapasimme tanskalaiset Kimin ja Jesperin (molemmat RB:llä), joiden kanssa innostuimme maistamaan mm. paikan kaikki alkoholittomat oluet ... Klubin hanatuotteet olivat myös harvinaisuuksia, mm. Žatec Xantho ja Dum Stepan Klasicky Cesky Lezak.
Seuraavana päivänä edessä oli junamatkan Plzeniin. Matkaseurana vaimon lisäksi olivat edellä mainitut Per ja tanskalaiset. Plzenin ensimmäisen päivän ohjelmassa oli vierailu uudessa Purkmistrin panimoravintolassa, jonne pääsee bussilla keskustasta. Valikoimassa oli kuusi tuotetta, joista osa oikeinkin hyviä - laadukas tsekkipanimo! Tämän jälkeen vierailimme Pilsner Urquellista tutulla Plzensky Prazdroj -panimolla. Panimovierailun yhteydessä saa maistella maailman parasta pilseneriä: tammitynnyrissä lageroitua suodattamatonta Pilsner Urquell Kvasnicovýa. Melkein sama tuote on tarjolla Na Parkanussa Plzenissä, mutta se ei ole tammitynnyristä. Ratebeer-porukalla (noin 35 henkeä) oli normi panimokierroksen jälkeen kunnia vierailla panimon edustustilassa, jossa toimii pikkuruinen koepanimo. Saimme juotavaksemme Plzensky Prazdrojin suklaastouttia, ruisstouttia ja red alea, joita ei siis ole kaupallisesti saatavilla. Osa ryhmästä oli onnistunut samaaan myös suodattamatonta Gambrinusta (ei kaupallisesti saatavilla)! Seuraava kohde oli uusi brewpub Plzenissä Minipivovar Na Rychtářce, jolla on yksi oma olut: 11-asteinen Lotr. Piipahdimme myös Plachetnice-nimisessä pubissa joka on Krusovice-pubi, hanasta on tarjolla mm. Mušketýria suodattamattomana versiona! Sitten suuntasimme Uncle Paya’siin, joka taaseen oli Bernardin pubi (ja valikoimassa suodattamatonta Bernardia ...). Ilta jatkui illallisella Vinarna Hrozenissa, johon oli Ratebeer-porukkaa varten hankittu 12 kegiä harvinaisia tsekkipienpanimo-oluita. Seuraavana päivänä lähdimme omalla bussilla Rodinný pivovar U Rybičekin panimoravintolaan, joka sijaitsee Stříbron kaupungissa. Valikoimassa on viisi kohtuullista olutta. Täältä siirryimme Pivní Studio Modrý Abbé -nimiseen olutravintolaan Klatovyn kaupungissa. Siellä porukalle oli järjestetty hauska yhdeksän oluen sokkomaistelu. Pubin vakiovalikoimaan kuuluu Platanin ja Koutskán oluita sekä itsetehtyä maukasta PIVola-nimistä kaljaa (nefiltrované černé nealkopivo). Paikan www-sivut: http://modryabbe.wz.cz/ .Tämän jälkeen vuorossa oli taas uusi kylä ja uusi panimoravintola: Modrá Hvězda, jossa saimme tylyä palvelua ja kuutta talon olutta. Erikoisuus oli peräti 23° platon yhdeksänprosenttinen balttiportteri. Ilta päättyi Plzenin viimeiseen panimoravintolaan U Rytířeen, jolla on kaksi omaa (toisiaan muistuttavaa) olutta. Paikka on hiukan keskustan ulkopuolella, mutta helposti raitiovaunulla saavutettavissa. RBESG:n kolmas päivä oli omistettu perinteiselle Grand Tastingille, joka toimii nyyttikestiperiaatteella: jokainen tuo mukanaan hyviä ja/tai harvinaisia oluita, joita maistellaan kiivaalla tahdilla muiden kanssa jakaen. Yleensä RB:n "nyyttikesteissä" tapaa olla todella harvinaisia oluita - Good Beer Guide Praguen -kirjoittaja Evan Rail vieraili paikalla ja kirjoitti siitä omaan blogiinsa: http://www.praguemonitor.com/beer/2008/0...ring-2008/ (kuviin pääsi myös yours truly vihreässä Panimoravintola Beer Huntersin t-paidassa).
jatkuu ...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
