Rakau lasissa

Ensinnäkin ... onnea Heikkisen Mikalle Hyvä Tuomas -tittelin johdosta! Tuo on oluthörhöpiireissä suurin arvonimi, jonka voi saada. Alle nelikymppisenä hieno saavutus :)

Mufloni Rakaun hanaversion kävin maistamassa sunnuntaina Beer Hunterissa. Kyseessä on 4,5-prosenttinen tummahko pale ale (oksymoron?), jossa on käytetty ensimmäistä kertaa Suomessa uusiseelantilaista Rakau-humalaa. Kuparinruskeassa oluessa on tuoksussa puumaista kuivuutta ja eksoottisia hedelmiä kuten mangoa ja passionhedelmää. Tuoksu ei ole kovin voimakas, ei ainakaan huumaava parhaiden Nelson Sauvin -humaloitujen tuotosten tapaan. Olut on rungoltaan kevyt ja hiilihappoa on maltillisesti. Maussa on karamellimallasta, puumaisuutta sekä jälleen etelän hedelmiä kuten kiiviä, passionhedelmää ja mangoa. Rakaussa on selvä sukulaisuus Nelson Sauviniin ja Mufloni NZPA:han, mutta maku on vähemmän hedelmäinen ja voimakas. Mufloni Rakau on miellyttävä sessiojuoma, jossa katkerot eivät varmasti pelästytä tavan oluennauttijaakaan.

Tänään otin käsittelyyn Rakaun pullotetun version. Sen punaetikettinen muoto on toisin kuin hanaveljensä suodattamaton. Väriltään olut on samea ja tumman punertavanruskea. Tuoksu on varsin hiivainen ja jopa navettamainen, humalan hedelmäisyys ei pääse esiin. Sama vaivaa hieman makuakin. Runko tuntuu tuhdimmalta kuin hanaversiossa, mutta hiiva tuo makuun hieman tunkkaisuutta. Oluessa on mukavaa rapsakkuutta. Maussa puumaiset (tuore paju) piirteet korostuvat eksoottisuuden hävitessä taka-alalle. Luultavasti hanaversiona olisi raikkaampi, vaikkei tämäkään pahaa ole. Humaloinnin katkeruus paikkaa muita puutteita.

Mufloni Rakau

Suomen Olutseura lähetti tiedotteen:

Suomen Olutseuran 20-vuotisjuhlien 7:s juhlaolut on Beer Hunter’sin panema Mufloni Rakau, 4,7 %,joka on ensi-illassa Panimoravintola Beer Hunter’sissa, Antinkatu 11, Pori, perjantaina 18.12.2009 klo 16.00 alkaen.

Mufloni Rakau on kuparinruskea, kevyesti katkerohumaloitu, mutta sitäkin aromikkaampi, ale-olut, jonka valmistuksessa on käytetty Suomessa harvinaista, uusiseelantilaista Rakau-humalaa.

Oluen esittelevät Beer Hunters’in panimomestari Mika Heikkinen ja Suomen Olutseuran puheenjohtaja Eve Vaittinen.

Nøgne Ø Dark Horizon 2. edition redux

Dark Horizonin kakkosversio on saapunut kahden vuoden ikään (pantu marraskuussa 2007) ja kun Olutopas.info järjestää oluen "yhteismaistelun" on aika avata pullo ja katsoa onko tämä edelleenkin "salmiakkikossua". Maistovuoron sai pullo numero #07783.

Tuoksu ei ole enää kovin alkoholinen. Se on kahvimainen ja lakritsinen. Mukana on hieman vihannesmaisia piirteitä antavaa humalaa ja Mentos-karamellin pirteyttä. Runko on edelleen tuhti, mutta pahin salmiakkikossuvaihe tuntuu taittuneen. Alkoholi kylläkin edelleen tuntuu lämmittävänä poltteena, mutta se ei ole enää mitenkään päällehyökkäävä. Yllätyksenä on laktoosimaisuus, joka on tyypillistä monille makeille sweet ja milk stouteille. En ole tuon maun ystävä, joten se häiritsee muuten lakritsaista DH2:sta.

Olut on vuodessa muuttanut luonnettaan huomattavasti. Eli enää ei voi puhua salmiakkikossusta samaan tapaan kuin viime vuoden marraskuussa. Valitettavasti tästä puuttuu ykkösen kompleksisuus ja barleywinemäisyys. Enemmin tulee mieleen alkoholilla vahvistettu sweet stout.

Pikkujoulut ja sahtileipä

Viikonloppuna tuli vierailtua Helsingissä aiheena Olutopas.infon pikkujoulujuhlat Olutravintola Pikkulinnussa. Siellä olikin varsin tiivis tunnelma ja tarjolla paljon uusia mielenkiintoisia oluita. Omalta osaltani parhaiksi rankkasin Nøgne Ø God Jul Islay Editionin (Islay-viskitynnyrissä kypystetty versio God Jul -porterista, alkuperäinen olut häipyy varsin tehokkaasti ardbegmaisen savuisuuden alle), Mikkeller Blackin Peated editionin (myös selvästi Islay-kypsytetty, alkuperäisen Blackin vaikea juotavuus on vaihtunut maukkaaksi viskiolueksi), Nøgne Ø Sunturnbrewin (ensimmäisiä onnistuneita savuoluen ja barley winen liittoja) ja Nøgne Ø/Jolly Pumpkin/Stone Special Holiday Alen (hanatavaraa, joka on oikein onnistuneen juotava ja jouluisa). Illan agendassa olivat Nøgne Ø ja Mikkeller vahvasti edustettuina.

Kävin myös Lasipalatsin Eat&Joy Maatilatorilla. Hienoa, että tällainen kauppa on olemassa näin keskeisellä paikalla. Oluista mukaan tarttuivat Malmgårdin ja VASP:n jouluoluet sekä Stadin uusi Hallertau-humaloitu lager. Ostin myös yhden Leibomo Limbbun sahtileivän, joka kotona osottautui oikein maukkaaksi kakoksi! Suosittelen.