Ihmettelin juuri miksi salaperäinen "peter panimo" on niin korkealla blogini hakutuloksissa. No selvisihän se, että kyse on Ketonen&Myllyrinteen sketsistä. Siispä tässä teille Harry Porter ja Peter Panimo (yleisön pyynnöistä huolimatta?):
maanantaina, syyskuuta 27, 2010
lauantaina, syyskuuta 25, 2010
Tuhannes belgi
Aloitin uusista oluista arvioiden kirjoittamisen eli ns. "reittaamisen" järjestelmällisesti tammikuussa 2004. Sitä ennenkin olin erilaisia oluita maistellut, mutta tuolloin ryhdyin laittamaan arvioitani näytille nettiin Ratebeer.com-sivustolle. Tähän päivään mennessä arvioita on kertynyt 7521 oluesta (Ratebeerin tulkintojen mukaan). Tänään lauantaina tarkoituksena on korkata tämän listan jatkoksi tuhannes maistamani belgi.
Olutharrastukseni alkuvaiheessa Belgia oli Suomessa selvästi ykkösolutmaan asemassa mitä tulee erityisesti laatuun. Belgejä tuli maahan tasaiseen tahtiin ja One Pint Pubin belgiviikot olivat käsite. Sittemmin meilläkin alkoi saada yhä enemmän amerikkalaisia ja tanskalaisia pienpanimotuotteita belgien jäädessä ehkä hieman sivuun. Pintin belgiviikotkin ovat viettäneet hiljaiseloa. Toki koko ajan belgejä on ollut saatavilla ja esimerkiksi Tuulensuu Tampereella on hakenut itse oluita Belgiasta.
Tätä historiallista tuhannen belgin hetkeä varten olen säästänyt Amsterdamista kesällä 2005 ostamaani 3 Fonteinen Schaerbeekse Kriek -pulloa. Tämä 0,75 litran pullo on pullotettu maaliskuussa 2005, joten ikää on jo mukavat reilu viisi vuotta. Olut on perinteinen kirsikkalambic, jonka erikoisuus on siinä 35-prosenttisesti käytetyt Schaerbeeksen kirsikat. Nämä Brysselin lähistöltä Schaerbeekistä saatavat kirsikat ovat harvinaisempia ja kalliimpia kuin kirsikkaoluiden normimarjat.
Schaerbeekse Kriek -pullo aukeaa kevyesti poksahtaen. Lasiin kaatuu syvän rubiininpunaista juomaa, joka on aivan aavistuksen sameaa. Tuoksu paljastaa perinteisen kirsikkalambicin välittömästi: hapanta mutta hedelmäistä kirsikkaa, hieman kuivaa puuta ja maalaistuoksuja. Maku on uskomattoman tasapainoinen: siinäkin luonnollisesti hedelmäistä mutta hapanta kirsikkaa, punaviinimäisiä suutasupistavia puumaisia tanniineja sekä pieni ripaus navetan mieleen tuovaa maalaismaisuutta. Happamuudestaan huolimatta tasapainoinen ja erittäin juotava kriek. Onneksi tätä löytyy lisää esimerkiksi paikallisesta olutravintolasta. Täytyykin siellä kokeilla lähiaikoina nuorempaa versiota.
Tuhat belgiä "vyöllä" niin aika on myös tehdä katsaus siitä, mitkä ovat olleet parhaita maisteluhetkellään. Tässä on Humalablogistin top 10 Belgian oluet:
1) Westvleteren 12 maistettu ensimmäisen kerran 4/4/2004
Maailman paras olut, viime vuosina kuitenkin laskusuunnassa ainakin tuoreiden pullojen osalta. Sain juuri haltuuni yhden Westy 12:n, joka menee "kellariin".
2) De Dolle Extra Export Stout 2/4/2005
Hullujen panijoiden hullun hyvä stout: "Guinness on drugs or Westy12 mixed with stout"
3) Westmalle Tripel 4/21/2004
Klassinen greipin kirpeä trippel.
4) Belle-Vue Sélection Lambic 8/30/2006
Vanhan Belle-Vuen superharvinainen mestariteos, joka maisteltiin seitsenvuotiaaksi ikäännytettynä.
5) Westvleteren 6 (red cap) 7/27/2005
Kuusiprosenttinenkin belgiale voi olla hyvää. Westyn 1998 lopetettu punakorkkinen tuli juotua noin viiden euron hintaan Kulminatorissa.
6) Gulden Draak 8/30/2005
Erittäin kompleksinen vahva belgiale.
7) Boon Oude Geuze Mariage Parfait 7/27/2005
Loistavan maukas jopa liköörimäinen köössi.
8) Achel 8 Bruin 11/4/2004
Helpostilähestyttävä mutta erinomainen trappisti.
9) Gouden Carolus Noël (Christmas) 11/11/2004
Vanha anisklassikko, jota löytyy kellaristakin useita pulloja.
10) Boon Kriek Mariage Parfait 11/11/2004
Aivan loistavasti ikääntynyt kriek. Tämä oli maisteluhetkellä lähes 20 vuotta vanha pullote.
Listan loppupään kanssa samoilla pisteillä myös Achel Extra Bruin (de 3 Wijzen), Cantillon Goldackerl Gueuze, Struise Black Albert, Eylenbosch Framboise Cuvee Speciale, Chimay Bleue (Blue), Mechels Reuzenbier ja tämän päiväinen 3 Fonteinen Schaerbeekse Kriek.
Lue myös:
Kirjapenkissä Good Beer Guide Belgium
Olutharrastukseni alkuvaiheessa Belgia oli Suomessa selvästi ykkösolutmaan asemassa mitä tulee erityisesti laatuun. Belgejä tuli maahan tasaiseen tahtiin ja One Pint Pubin belgiviikot olivat käsite. Sittemmin meilläkin alkoi saada yhä enemmän amerikkalaisia ja tanskalaisia pienpanimotuotteita belgien jäädessä ehkä hieman sivuun. Pintin belgiviikotkin ovat viettäneet hiljaiseloa. Toki koko ajan belgejä on ollut saatavilla ja esimerkiksi Tuulensuu Tampereella on hakenut itse oluita Belgiasta.
Tätä historiallista tuhannen belgin hetkeä varten olen säästänyt Amsterdamista kesällä 2005 ostamaani 3 Fonteinen Schaerbeekse Kriek -pulloa. Tämä 0,75 litran pullo on pullotettu maaliskuussa 2005, joten ikää on jo mukavat reilu viisi vuotta. Olut on perinteinen kirsikkalambic, jonka erikoisuus on siinä 35-prosenttisesti käytetyt Schaerbeeksen kirsikat. Nämä Brysselin lähistöltä Schaerbeekistä saatavat kirsikat ovat harvinaisempia ja kalliimpia kuin kirsikkaoluiden normimarjat.
Schaerbeekse Kriek -pullo aukeaa kevyesti poksahtaen. Lasiin kaatuu syvän rubiininpunaista juomaa, joka on aivan aavistuksen sameaa. Tuoksu paljastaa perinteisen kirsikkalambicin välittömästi: hapanta mutta hedelmäistä kirsikkaa, hieman kuivaa puuta ja maalaistuoksuja. Maku on uskomattoman tasapainoinen: siinäkin luonnollisesti hedelmäistä mutta hapanta kirsikkaa, punaviinimäisiä suutasupistavia puumaisia tanniineja sekä pieni ripaus navetan mieleen tuovaa maalaismaisuutta. Happamuudestaan huolimatta tasapainoinen ja erittäin juotava kriek. Onneksi tätä löytyy lisää esimerkiksi paikallisesta olutravintolasta. Täytyykin siellä kokeilla lähiaikoina nuorempaa versiota.
Tuhat belgiä "vyöllä" niin aika on myös tehdä katsaus siitä, mitkä ovat olleet parhaita maisteluhetkellään. Tässä on Humalablogistin top 10 Belgian oluet:
1) Westvleteren 12 maistettu ensimmäisen kerran 4/4/2004
Maailman paras olut, viime vuosina kuitenkin laskusuunnassa ainakin tuoreiden pullojen osalta. Sain juuri haltuuni yhden Westy 12:n, joka menee "kellariin".
2) De Dolle Extra Export Stout 2/4/2005
Hullujen panijoiden hullun hyvä stout: "Guinness on drugs or Westy12 mixed with stout"
3) Westmalle Tripel 4/21/2004
Klassinen greipin kirpeä trippel.
4) Belle-Vue Sélection Lambic 8/30/2006
Vanhan Belle-Vuen superharvinainen mestariteos, joka maisteltiin seitsenvuotiaaksi ikäännytettynä.
5) Westvleteren 6 (red cap) 7/27/2005
Kuusiprosenttinenkin belgiale voi olla hyvää. Westyn 1998 lopetettu punakorkkinen tuli juotua noin viiden euron hintaan Kulminatorissa.
6) Gulden Draak 8/30/2005
Erittäin kompleksinen vahva belgiale.
7) Boon Oude Geuze Mariage Parfait 7/27/2005
Loistavan maukas jopa liköörimäinen köössi.
8) Achel 8 Bruin 11/4/2004
Helpostilähestyttävä mutta erinomainen trappisti.
9) Gouden Carolus Noël (Christmas) 11/11/2004
Vanha anisklassikko, jota löytyy kellaristakin useita pulloja.
10) Boon Kriek Mariage Parfait 11/11/2004
Aivan loistavasti ikääntynyt kriek. Tämä oli maisteluhetkellä lähes 20 vuotta vanha pullote.
Listan loppupään kanssa samoilla pisteillä myös Achel Extra Bruin (de 3 Wijzen), Cantillon Goldackerl Gueuze, Struise Black Albert, Eylenbosch Framboise Cuvee Speciale, Chimay Bleue (Blue), Mechels Reuzenbier ja tämän päiväinen 3 Fonteinen Schaerbeekse Kriek.
Lue myös:
Kirjapenkissä Good Beer Guide Belgium
tiistaina, syyskuuta 14, 2010
Systeemin isoja uutuuksia ja omituisia juomia
BeerSwedenin blogi raportoi Ruotsin Systembolagetiin saapuvista isoista uutuuksista:
Listalla on muutama tanskalainen ja belgialainen. Erityisen kiinnostava on tuo 1,5 litran "leka" trappistiklassikko Rochefortin kasia. Reilu yhdeksänvolttinen luostariolut tuossa annoskoossa ei ole oikein yksin nautittavaksi tarkoitettu :) Hinta ei Ruotsissa ole paha: 269 kruunua vastaa noin 28 euroa.
Uutisia lukiessa on viime päivinä eteen sattunut pari kummaa juomaa: brittitutkija James Gilpin valmistaa diabetesiä sairastavien vanhusten virtsasta viskiä (Gilpin Family Whisky) ja Teksasissa tehdään uppopaistettua olutta. Meillä Stallhagen haluaa herättää 150-vuotiaan oluen henkiin.
maanantaina, syyskuuta 06, 2010
Euroopan parhaat olutkaupungit
Aina silloin tällöin netissä on pyörinyt erilaisten, pääosin lehtien julkaisemia listoja maailman parhaista olutkaupungeista. Nämä top-listat ovat monasti olleet amerikkalaisten laatimia ja näin ollen näkemys Euroopasta olutmaanosana usein on ollut rajoittunut. Päätin kantaa oman lusikkani keittoon ja kertoa oman mielipiteeni Euroopan parhaista olutkaupungeista. Rajoitin listan niihin kaupunkeihin, joissa olen itse käynyt. Paikkoja yhdistää hyvä oluttarjonta ja kaupunkien yleisesti hyvä "vibe". Näistä ei vierailluista paikoista potentiaalinen listallenousija on ainakin Sheffield Englannissa. Lista ei ole paremmuusjärjestyksessä:
1) Amsterdam
On kaupunkina yhdessä New Yorkin kanssa lempipaikkojani. Dami tarjoaa useita mukavia, leppoisia ja lämminhenkisiä olutravintoloita: kärjessä alankomaalaisia oluita tarjoava 't Arendsnest, monipuolisen olutvalikoiman klassinen pubi De Wildeman ja belgiolutravintola Gollem. Uutena tulokkaana on amerikkalaisiin pienpanimo-oluisiin keskittyvä Beer Temple. Panimoravintoloista kiinnostuneille on Suomessakin tutun 't Ij:n lisäksi kaksi pienempää paikkaa. Kaiken tämän lisäksi voit ostaa oluita mukaan sellaisista keskellä kaupunkia sijaitsevista kaupoista kuin Bierkoning (yli 1100 olutta) ja Cracked Kettle (450+).
2) Brugge
Halve Maan -panimon kotikaupunki on loistava kaupunkilomakohde. Bruggessa on monia mielenkiintoisia pieniä olutravintoloita kuten legendaarinen Daisy-rouvan komennossa oleva ’t Brugs Beertje ja omaa talon tripeliä tarjoava Staminee de Garre.
3) Brysseli
Olutmaan pääkaupunkina pakkovalinta. Anderlechtin lähiössä sijaitsee maailman ainoa lambic-museo, keskustassa on useita hienoja olutravintoloita ja hyviä kauppoja olutostosten hankkimiseen.
4) Bamberg
Unescon maailmanperintölistalla oleva saksalaiskaupunki on klassikko. Paikka sopii mainioksi matkakohteeksi myös ei-olutharrastajalle. Meille hörhöille tietysti Schlenkerla, Spezial, Fässla jne. ovat riittävä syy vierailuun.
5) Praha
Voisiko sanoa "vanha klassikko". Vanhakin klassikko voi uudistua: U Fleku on tietysti pakkovierailu ensimmäisellä käynnillä, mutta Prahassa on nykyään ainakin kymmenen panimoravintolaa! Oluet ovat Suomeen verrattuna käytännön ilmaisia. Muista ravintoloista mielenkiintoisimpia ovat Pivovarsky Klub laajoine olutvalikoimineen sekä Zlý Casy, jossa nykyisin on kaiketi yli 20 hanaa. Viimeksi siellä bongasin olutkaapista Lammin Sahtia!
6) Berliini
Alkutekstissä mainittua "vibea" ainakin on Berliinissä. Listalle pääsee muun muassa sen vuoksi, että Berliinissä on enemmän panimoravintoloita kuin missään muualla Euroopassa. Luku lähenee kahtakymmentä. Olutmatkailua helpottaa loistavasti toimiva julkinen liikenne.
7) Kööpenhamina
Euroopan tämän hetken ehkä ykkösolutmaan pääkaupunki. Carlsbergin lisäksi tarjolla on pari erinomaista panimoravintolaa (Nørrebro Bryghus ja Brewpub København), muutama keskinkertaisempi panimoravintola, loistavia olutravintoloita (Mikkeller, Den Tatoverde Enke, Lord Nelson, Ølbaren, Plan B jne) ja pari kivaa olutkauppaa (Barley Wine, Kihoskh, Ølbutikken). Lisäksi tanskalaiset ovat mukavaa porukkaa, unohtamatta Köpiksen joka vuotisia olutfestareita!
8) Tukholma
Jostain syystä Tukholma ei ole oikeastaan koskaan näillä olutkaupunkilistoilla vaikka se onkin aivan loistava paikka alan harrastajille. Tietenkin naapurimaansa tapaan kaupoissa täytyy tyytyä monopoliin, Tukholmassa Regeringsgatanin Systembolagetiin, mutta olutravintoloita on moneen lähtöön. Tukholman olutfestarit voitaneen lukea Euroopan kärkipäähän. Tukholmasta puuttui pitkään panimoravintola, mutta Monk's Café filiaaleineen on poistanut senkin ongelman. Toinen "ketju" Bishops Arms löytyy Tukholman lisäksi myös muualta Ruotsista ja on aina varma valinta. Vanhat klassikot Oliver Twist (pienpanimojenkit) ja Akkurat (belgit) ovat edelleen iskussa, ruotsalaisia pienpanimotuotteita kannattaa hakea vaikkapa Glenfiddich Warehouse No.68:sta tai Tegnérs Gömställesta. Tämä on vasta alkua, mainioita olutravintoloita on kymmenkunta lisää ...
9) Helsinki
Kotiinpäin on pakko vetää. Helsingistä löytyy kaksi maailmanluokkaan nostettavaa olutravintolaa: Pikkulintu ja One Pint Pub. OPP on "persoonallisuudessaan" omassa luokassaan, ainoa löytämäni verrokki maailmalta on Spuyten Duyvil Brooklynissa. Kaupungissa on myös neljä panimoravintolaa (Teerenpeli, Perho, Suomenlinna ja Bruuveri) sekä yksi pienpanimo (Stadi). Oluthuoneet ja Kalat ovat levittäytyneet ympäri kaupungin ja kaikki voi laskea "hyviksi olutravintoloiksi". Oluen ympärille keskittyneitä festareitakin on pari. Ja Helsingistä on lyhyt junamatka Tampereelle, jossa on lisää hyviä paikkoja ...
Bubbling under: Manchester, Antwerpen, München, Wien, Plzen
1) Amsterdam
On kaupunkina yhdessä New Yorkin kanssa lempipaikkojani. Dami tarjoaa useita mukavia, leppoisia ja lämminhenkisiä olutravintoloita: kärjessä alankomaalaisia oluita tarjoava 't Arendsnest, monipuolisen olutvalikoiman klassinen pubi De Wildeman ja belgiolutravintola Gollem. Uutena tulokkaana on amerikkalaisiin pienpanimo-oluisiin keskittyvä Beer Temple. Panimoravintoloista kiinnostuneille on Suomessakin tutun 't Ij:n lisäksi kaksi pienempää paikkaa. Kaiken tämän lisäksi voit ostaa oluita mukaan sellaisista keskellä kaupunkia sijaitsevista kaupoista kuin Bierkoning (yli 1100 olutta) ja Cracked Kettle (450+).
2) Brugge
Halve Maan -panimon kotikaupunki on loistava kaupunkilomakohde. Bruggessa on monia mielenkiintoisia pieniä olutravintoloita kuten legendaarinen Daisy-rouvan komennossa oleva ’t Brugs Beertje ja omaa talon tripeliä tarjoava Staminee de Garre.
3) Brysseli
Olutmaan pääkaupunkina pakkovalinta. Anderlechtin lähiössä sijaitsee maailman ainoa lambic-museo, keskustassa on useita hienoja olutravintoloita ja hyviä kauppoja olutostosten hankkimiseen.
4) Bamberg
Unescon maailmanperintölistalla oleva saksalaiskaupunki on klassikko. Paikka sopii mainioksi matkakohteeksi myös ei-olutharrastajalle. Meille hörhöille tietysti Schlenkerla, Spezial, Fässla jne. ovat riittävä syy vierailuun.
5) Praha
Voisiko sanoa "vanha klassikko". Vanhakin klassikko voi uudistua: U Fleku on tietysti pakkovierailu ensimmäisellä käynnillä, mutta Prahassa on nykyään ainakin kymmenen panimoravintolaa! Oluet ovat Suomeen verrattuna käytännön ilmaisia. Muista ravintoloista mielenkiintoisimpia ovat Pivovarsky Klub laajoine olutvalikoimineen sekä Zlý Casy, jossa nykyisin on kaiketi yli 20 hanaa. Viimeksi siellä bongasin olutkaapista Lammin Sahtia!
6) Berliini
Alkutekstissä mainittua "vibea" ainakin on Berliinissä. Listalle pääsee muun muassa sen vuoksi, että Berliinissä on enemmän panimoravintoloita kuin missään muualla Euroopassa. Luku lähenee kahtakymmentä. Olutmatkailua helpottaa loistavasti toimiva julkinen liikenne.
7) Kööpenhamina
Euroopan tämän hetken ehkä ykkösolutmaan pääkaupunki. Carlsbergin lisäksi tarjolla on pari erinomaista panimoravintolaa (Nørrebro Bryghus ja Brewpub København), muutama keskinkertaisempi panimoravintola, loistavia olutravintoloita (Mikkeller, Den Tatoverde Enke, Lord Nelson, Ølbaren, Plan B jne) ja pari kivaa olutkauppaa (Barley Wine, Kihoskh, Ølbutikken). Lisäksi tanskalaiset ovat mukavaa porukkaa, unohtamatta Köpiksen joka vuotisia olutfestareita!
8) Tukholma
Jostain syystä Tukholma ei ole oikeastaan koskaan näillä olutkaupunkilistoilla vaikka se onkin aivan loistava paikka alan harrastajille. Tietenkin naapurimaansa tapaan kaupoissa täytyy tyytyä monopoliin, Tukholmassa Regeringsgatanin Systembolagetiin, mutta olutravintoloita on moneen lähtöön. Tukholman olutfestarit voitaneen lukea Euroopan kärkipäähän. Tukholmasta puuttui pitkään panimoravintola, mutta Monk's Café filiaaleineen on poistanut senkin ongelman. Toinen "ketju" Bishops Arms löytyy Tukholman lisäksi myös muualta Ruotsista ja on aina varma valinta. Vanhat klassikot Oliver Twist (pienpanimojenkit) ja Akkurat (belgit) ovat edelleen iskussa, ruotsalaisia pienpanimotuotteita kannattaa hakea vaikkapa Glenfiddich Warehouse No.68:sta tai Tegnérs Gömställesta. Tämä on vasta alkua, mainioita olutravintoloita on kymmenkunta lisää ...
9) Helsinki
Kotiinpäin on pakko vetää. Helsingistä löytyy kaksi maailmanluokkaan nostettavaa olutravintolaa: Pikkulintu ja One Pint Pub. OPP on "persoonallisuudessaan" omassa luokassaan, ainoa löytämäni verrokki maailmalta on Spuyten Duyvil Brooklynissa. Kaupungissa on myös neljä panimoravintolaa (Teerenpeli, Perho, Suomenlinna ja Bruuveri) sekä yksi pienpanimo (Stadi). Oluthuoneet ja Kalat ovat levittäytyneet ympäri kaupungin ja kaikki voi laskea "hyviksi olutravintoloiksi". Oluen ympärille keskittyneitä festareitakin on pari. Ja Helsingistä on lyhyt junamatka Tampereelle, jossa on lisää hyviä paikkoja ...
Bubbling under: Manchester, Antwerpen, München, Wien, Plzen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)