Vappu oli ja meni. Ainakin länsirannikolla sää suosi terassikauden avajaisia perjantaina lämpömittarin kohottua iltapäivällä jopa yli 15 asteen. Juhlijoita näyttikin olevan runsaasti liikkeellä, wappuaatto kun on se suomalainen juhla, jolloin erityisesti nuorison "on pakko" juhlia. Vappupäivänä on sitten liikkeellä loputkin kansasta. Suomalaisten vapunjuhlinnasta kertoi pari vuotta sitten jopa Washington Post.
Omiin vappuperinteisiini kuuluu vappupäivänä käydä simalla kantapaikassani. Viime vuonna simaa ei valitettavasti ollut saatavilla, mutta tänä vuonna tuttu Plevnan panimosima virtasi taas hanasta. Plevnan sima ei muistuta perinteistä suomalaista simaa vaan hunajaisena enemminkin historiallista hunajaviiniä, meadia, mjödiä, metiä ... millä nimellä sitä eri kielissä kutsutaankin. Suomalainen nykyinen hunajaton vappusima on syntynyt aikanaan nykyisekseen hunajan kalleuden vuoksi.
Plevnan viisiprosenttinen sima tuoksuu tummalta syyshunajalta, litsihedelmältä ja fariinisokerilta. Makua dominoi sokerinen hunaja ja apilankukan ruohoisuus. Panimosima ei kuitenkaan ole tyypillisen hunajaoluen tapaan ylimakea vaan humala tekee suuntunnusta hieman kuivan, jopa puumaisen tanniinisen. Tämän vuoden versio on aiempaa kuivempi, joko humalan määrää on lisätty tai sitten valmistusvaiheessa sima on käynyt kuivemmaksi. Jälkimaku on myös hunajainen, mutta siihen on sekoittuneena humalaista katkeruutta. Itse kaipaisin vielä pikkasen lisää alkoholia antamaan kunnon vappupotkua juomaan. Panimosiman saatavuus on rajallista (Tampereen lisäksi muutamat olutravintolat Etelä-Suomessa), korvikkeena voi käyttää Laitilan pullottamaa maitokauppaversiota.
Aiemmassa blogikirjoituksessani kerroin viskiguru Jim Murrayn vierailusta Helsingissä. Ilta-Sanomat kirjoitti aiheesta.
Oletko jo muuten liittynyt Humalablogin ryhmään Facebookissa?
Aiheesta muualla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti